Suomeksi   |   Eesti   |   In English

blank





FIV, Feline Immunodeficiency Virus

Kissan immuunikatovirus, FIV, löydettiin Kaliforniassa 1986. Virus leviää lähinnä syljen välityksellä puremien yhteydessä. Läheisen kontaktin, kuten puhdistuksen tai syömisen ei tiedetä tartuttavan virusta. Virus on levinnyt maailmanlaajuisesti, kuten FeLV.

Virus infektoi erityisesti valkosoluja (T-lymfosyyttejä), jotka ovat välttämättömiä kissan vastustuskyvylle. Virus lisääntyy alueellisissa imusolmukkeissa, joista se leviää kaikkiin imusolmukkeisiin aiheuttaen niiden suurenemisen ja lievähkön kuumeilun. Tämä vaihe saattaa mennä ohi vähäisin oirein. Tätä seuraava latenssivaihe kestää kuukausia, jopa useita vuosia, jolloin eläin on oireeton. Viimeisessä vaiheessa virus tuhoaa suuren osan valkosoluista ja sitä kautta vastustuskyvyn. Kerran tartunnan saanut kissa säilyy viruksen kantajana lopun elämäänsä ja saattaa tartuttaa toisia kissoja puremien avulla. 

Aiheuttaja

Immuunikatovirus on lentivirus ja kuuluu samaan retrovirusten ryhmään kuin leukemiavirus. Nämä virukset eroavat toisistaan geneettisesti ja muodoltaan sekä siinä, miten ne aiheuttavat sairauksia. Immuunipuolustuksen heikkeneminen on tyypillistä molempien sairauksien yhteydessä. Virus muistuttaa ihmisten HI -virusta ja se on saatu elämään ihmissoluissa laboratorio-olosuhteissa, mutta ei lisääntymään. Virus saattaa tarttua pentuihin kohdussa tai imetyksen aikana. Astutuksen yhteydessä virus leviää huonosti. Kissan ulkopuolella virus säilyy lyhyen ajan ja useimmat desinfektioaineet tuhoavat sen hyvin. 

Testaus

ELISA -testillä voidaan osoittaa immuunikatoviruksen vasta-aineet infektoituneen kissan veressä.

Positiivinen tulos

Koska kissa ei yleensä koskaan parane infektiosta, vasta-aineiden osoitus varmistaa FIV -tartunnan. Virhe-positiivinen tulos on joskus mahdollinen ja sen vuoksi varsinkin terveellä kissalla positiivinen tulos voidaan varmistaa toisella menetelmällä (Western Blot, PCR). Riskiryhmään kuuluvien (ulkokissat, urokset, kliinisesti sairaat) kissojen positiivista tulosta ei ole välttämätöntä tarkistaa. Infektoituneen emän vasta-aineet siirtyvät imeviin pentuihin, minkä vuoksi niillä saattaa ilmetä vasta-aineita useiden kuukausien ajan syntymän jälkeen. Nämä pennut saattavat olla jo infektoituneita tai saavat infektion myöhemmin. Tämän johdosta pennut tulisi testata kahden kuukauden välein, kunnes ne ovat puolen vuoden ikäisiä, jotta tiedetään niiden todellinen tartuntatilanne.

Negatiivinen tulos

Negatiivinen tulos yleensä osoittaa, ettei kissalla ole FIV -tartuntaa. Kuitenkin tiedetään, että vasta-aineiden muodostuminen kestää kolme kuukautta, ehkä pidempäänkin. Tänä aikana suoritettu testaus antaa virhe-negatiivisen tuloksen. Sen vuoksi suositellaan kissoille, joiden alkuperää ei tunneta tai jotka ovat olleet tappelussa tuntemattomien kissojen kanssa, testauksen uusimista kolmen kuukauden jälkeen. Joskus on kuitenkin mahdollista, että sairauden loppuvaiheessa immuunipuolustus on niin lamaantunut, ettei se pysty tuottamaan vasta-aineita. Tällä hetkellä vasta-aineiden määritykseen perustuvat testit eivät kykene erottamaan rokotettujen kissojen ja tartunnan saaneiden vasta-aineita.

Näyte: S/P-FIV+FeLV -vasta-aineet: seerumia tai plasmaa 0,3 ml.
           FIV -PCR: 2,0ml EDTA -verta


Kirjallisuus: Hosie M.J., Addie D., Belák S., et al. Feline immunodeficiency: ABCD guidelines on prevention and management. Journal of Feline Med. and Surg. 2009; 11(7):575–584.
blank
blankblank

IDEXX Laboratories Oy Vetlab  -  Peltokatu 16 C - 33100 TAMPERE  - puh: 010 387 4455  -  fax: (03) 2533 609  - vetlab(at)vetlab.fi
© 2014 Vetlab is an IDEXX Laboratories, Inc. company. All rights reserved. - Trival Oy  |  Terms of Use  |  Privacy Policy

blank