Suomeksi   |   Eesti   |   In English

blank





Tyroksiini

Kilpirauhashormonit trijodityroniini (T3) ja tyroksiini (T4) säätelevät elimistön solujen aineenvaihduntaa. Ne stimuloivat hapen käyttöä useimmissa soluissa ja osallistuvat rasva- ja hiilihydraattimetabolian säätelyyn. Niitä tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehittymiseen ja niiden puutteesta kasvuaikana seuraa mentaalinen ja fyysinen vajaakehittyminen. Verenkierrossa T3 ja T4 esiintyvät etupäässä proteiineihin sitoutuneina. Tärkeimmät kantajaproteiinit ovat tyroksiinia sitova globuliini (TBG) ja tyroksiinia sitova prealbumiini (TBPA).

Hypotyreoosi

Hypotyreoosi on suhteellisen tavallinen hormonaalinen häiriö koirilla. Yleensä tila ilmenee keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla. Sukupuolipredispositiota ei ole. Sen sijaan tietyillä roduilla esiintymistiheys on muita suurempi (suur- ja keskikokoiset snautserit, hovawart, walesin springerspanieli, am. cockerspanieli).

Yleensä hypotyreoosissa on kysymys tyroksiinin puutteellisesta tuotannosta ja erittymisestä. Yli 90 %:ssa tapauksista häiriö on itse kilpirauhasessa (primaarinen hypotyreoosi), mutta myös häiriöt hypofyysissä voivat laskea tyroksiinin eritystä (sekundaarinen hypotyreoosi).

Primaarinen hypotyreoosi

Etiologialtaan erotetaan kaksi eri muotoa

•    lymfosyyttinen tyreoidiitti (autoimmuuni)

•    idiopaattinen atrofia

Lymfosyyttinen tyreoidiitti kehittyy vähitellen 3-4 vuoden kuluessa. Kliiniset oireet ilmenevät vasta, kun yli 75 % kilpirauhasesta on tuhoutunut. Taustalla olevan syyn uskotaan olevan immunologinen.

Idiopaattisessa atrofiassa kilpirauhaskudos korvautuu rasvakudoksella. Kyse saattaa olla autoimmuunin lymfosyyttisen tyreoidiitin loppuvaiheesta.

Sekundaarinen hypotyreoosi

Aivolisäkkeen erittämän tyreotropiinin (TSH) puute johtaa vähitellen kilpirauhasen atrofiaan. Nämä edustavat alle 5 % kaikista hypotyreoositapauksista.

Etiologia

•    aivolisäkkeen synnynnäinen häiriö

•    kasvaimen aiheuttama hypofyysin tuhoutuminen

•    hypofyysin supressio

            - useat sairaudet aiheuttavat muutoksia T4-tasoon

            - monet yhdisteet vähentävät tyroksiinin synteesiä ja erittymistä

Tertiäärinen hypotyreoosi

Hypotalamuksesta erittyvän tyreotropiinia vapauttavan hormonin (TRH) puutos vähentää TSH:n erittymistä, mistä seuraa hypotyreoosi. Syynä voi olla synnynnäinen häiriö, kasvaimen aiheuttama hypotalamuksen tuhoutuminen tai verenvuoto.

Laboratoriolöydökset

•    anemia (Target solut)

            - Eryt, Hb, Hkr laskee

•    kolesteroli nousee > 75 %:lla (ehdottomasti 12 tunnin paasto ennen näytteenottoa, muuten virheellinen tulos)

T4 tuloksen tulkinta

•    koiran viitearvoalue 13-51,5 nmol/l

•    selvästi viitearvoalueella oleva tulos sulkee yleensä pois hypotyreoosiepäilyn

•    mikäli saatu tulos on viitearvoalueen alapuolella (<10 nmol/l), on kysymyksessä yleensä eutyreoottinen eläin (tod. näk. jokin muu sairaus laskee T4-tasoa: maksa-, munuais- tai kong. sydänvika, diabetes, Cushing tms.), mahdollisesti hypotyreoottinen

•    tulos < 5 nmol/l viittaa usein hypotyreoosiin

Tot T4 pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä

•    sekä terveillä että selvästi hypotyreoottisilla koirilla T4-arvo vaihtelee viitearvoalueen ala- ja yläpuolella

•    hypotyreoottisilla eläimillä T4-arvo on selvästi useammin viitearvon alapuolella kuin eutyreoottisilla yksilöillä

•    T3-arvo on selvästi T4-arvoa useammin viitearvon alapuolella eutyreoottisilla koirilla

•    T4-arvo on yleensä hypotyreoottisilla pysyvämmin viitearvon alapuolella kuin T3-arvo

•    eläimillä T4-määritykset ovat kliinisesti T3-määrityksiä merkittävämmät


Tyreotropiini - TSH

Koiran hypotyreoosidiagnoosi tehdään huolellisen anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja laboratoriolöydösten perusteella. Seerumin alhainen T4-pitoisuus antaa epävarman kuvan hypotyreoosista, koska erilaiset ei-kilpirauhasperäiset sairaudet ja lääkehoidot voivat pienentää T4-arvoa. Lisäksi T4 -pitoisuus voi aaltoilla viitearvon alapuolella terveelläkin koiralla ja T4-autovasta-aineet voivat aiheuttaa liian korkeita tuloksia sairaillakin eläimillä.

TSH -stimulaatiotestin suorittaminen on vaikeutunut tyreotropiinin huonon saatavuuden vuoksi.

Hypotyreoosia epäiltäessä on suositeltavaa lähteä liikkeelle T4- ja TSH -määrityksistä. Tarvittaessa voidaan pyytää lisämäärityksenä vapaa T4.

TSH-määritykseen vaikuttavia tekijöitä

•     Lääkehoito. Monet lääkeaineet vaikuttavat kilpirauhastutkimuksiin (kortisonit, vahvat sulfonamidit ja tyroksiini ) jopa 4 viikon ajan käytön lopettamisen jälkeen. Lääkehoitojen aikana tulokseksi voidaan saada virheellisen alhaisia T4- ja normaaleja TSH -pitoisuuksia.

•     Samanaikaisen muun sairauden ja hypotyreoosin erottaminen voi tuottaa joskus vaikeuksia. Siksi muiden sairauksien mahdollisuus tulee selvittää huolellisesti ennen testausta.

•     Primaarisen ja sekundaarisen hypotyreoosin erottaminen vaatii vielä lisätutkimuksia.

•     Pelkän T4- tai TSH -määrityksen suorittamista ei suositella hypotyreoosiepäilyissä.


Vapaa tyroksiini, T4-v

(dialyysimenetelmä)

Mikäli totaali T4- ja TSH -testien tulokset ovat ristiriidassa keskenään, voidaan lisäksi määrittää seerumin vapaan tyroksiinin (T4-v) pitoisuus.

Viitearvoista poikkeava totaali T4-testitulos voi johtua myös kantajaproteiinien määrän fysiologisesta tai patologisesta vaihtelusta.

T4 ja tyroglobuliiniautovasta-aineet häiritsevät tasapainodialyysimenetelmällä suoritettavaa T4-v- määritystä vähemmän kuin totaali T4 -määritystä.

Näyte:             0,5 ml seerumia

Viitearvot:       koira         6,0 - 40,0 pmol/l

                     kissa         9,0 - 30,0 pmol/l

Tyroksiinilääkitys                    

Alkuannokseksi suositellaan 10 µg/kg  kaksi  kertaa päivässä. Kardiomyopatiassa lääkitys aloitetaan varovasti 5µg/kg kerran päivässä ja annosta lisätään vähitellen kuukauden kuluessa tarvittavalle tasolle.

Riittävän suuri alkuannos on suositeltava. Liian pientä annosta käytettäessä lääkkeen teho jää epätäydelliseksi, jolloin hoito- vasteen arviointi vaikeutuu.

Aluksi lääke tulisi antaa kahdessa osassa. Kaikilla koirilla kerta-annostus ei riitä vaikuttamaan koko päivää, jolloin lääkkeen teho jää vaillinaiseksi.

Lääkeannoksen taso tulisi tarkistaa yhden - kahden kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta, jolloin nähdään, mikä lääkeannos on kyseiselle yksilölle riittävä. Suositeltavaa olisi säätää tyroksiinipitoisuus hieman viitearvon yläpuolelle ja TSH alle 0,03 ng/ml. Suositus perustuu siihen, että elimistö tuottaa sekä T3:a että T4:a, mutta lääkkeenä käytämme vain tyroksiinia. Mikäli annostusta muutetaan, suositellaan uutta kontrollia jälleen noin kk:n kuluttua.

Prepill-näyte ennen tablettien antamista                   

• mitataan T4 ja TSH;

            -   liian alhaisella annoksella TSH on edelleen korkea ja T4 matalahko

            -   liian suurella annoksella TSH laskee hyvin alhaiseksi ja T4 on paljon yli viitealueen

            -   T4-vasta-aineet voivat aiheuttaa liian korkeita T4-tuloksia, siksi myös TSH-mittaus

Myöhemmin, kun lääkkeen vaikutus on tasaantunut, voidaan siirtyä antamaan koko annos kerralla. Mikäli silloin havaitaan oireiden palaavan pienessäkin määrin, siirrytään takaisin kaksi kertaa päivässä annostukseen.

Viitearvoalueet

T4-TSH-suhde                          <  12,0                      sairas

(tutkimushetkellä)                    12,0 - 30,0               raja-alue

                                                    >  30,0                      terve                                         

Raja-alue

•    mikäli eläin on oireeton, suos. uusintatutkimusta 3-6 kk:n kuluttua (sairastumassa, jokin muu sairaus tai lääke muuttaa tuloksia)

•   mikäli selvät hypotyreoosin oireet; suositellaan lisäksi T4-v-määritystä dialyysimenetelmällä

 

blank
blankblank

IDEXX Laboratories Oy Vetlab  -  Peltokatu 16 C - 33100 TAMPERE  - puh: 010 387 4455  -  fax: (03) 2533 609  - vetlab(at)vetlab.fi
© 2014 Vetlab is an IDEXX Laboratories, Inc. company. All rights reserved. - Trival Oy  |  Terms of Use  |  Privacy Policy

blank